Digiloikka vai digipakko?
Suomi.fi‑uudistus pakottaa ikäihmiset valintaan, joka toistuu vuosittain
Suomi.fi:n päätös siirtää viranomaispostitus pääosin sähköiseksi on ymmärrettävä tehokkuuden ja ympäristön kannalta — mutta käytäntö, joka vaatii paperipostin tilaamisen uudelleen joka vuosi, on julkisessa palvelussa epäreilu erityisesti vanhuksille ja muille, joiden digitaidot ovat heikentyneet.
Moni ikäihminen ei hallitse digityökaluja tai omista älylaitetta; he ovat riippuvaisia läheisten tai ohjaajien avusta. Vaadittu vuosittainen kuittaus paperipostin säilyttämisestä tuntuu turhalta byrokratialta, altistaa unohtamiselle ja lisää riskiä, että tärkeät viranomaisilmoitukset jäävät huomaamatta. Ratkaisuja on helppo ehdottaa: mahdollisuus tehdä pidempiaikaisia päätöksiä — esimerkiksi 1, 5 tai 10 vuodeksi — tai tarjota pysyvä paperitilaus, jota viranomainen voisi satunnaisesti tiedustella (esim. kerran viidessä vuodessa) sen sijaan, että kansalainen joutuisi vuosittain tekemään saman valinnan.
Pidempiaikainen tai pysyvä vaihtoehto vähentäisi yksilön kuormitusta ja julkisen palvelun tukikuormaa: vähemmän katoavia viestejä, vähemmän neuvontapuheluita ja parempi saavutettavuus haavoittuville ryhmille. Se myös kunnioittaisi periaatetta, että julkinen palvelu mukautuu käyttäjiinsä — ei päinvastoin. Lisäksi se tukisi postin ja paikallisten työntekijöiden työllisyyttä säilyttämällä jakelutehtäviä ja paikallistalouden elinvoimaa.
Uudistus heikentää uskottavuutta, jos se syrjii osaa kansalaisista tai siirtää kustannuksia ja vaivaa heidän lähipiirilleen ja paikallisille ohjaajille. Jos tavoitteena on aidosti vapaa valinta digitaalisuuden ja paperipostin välillä, vuosittainen uudelleenvalinta on huono käytäntö joka on helposti korjattavissa asetuksella, joka mahdollistaa pidemmän voimassaolon tai pysyvän paperitilauksen.
Viranomaisposti tulee huhtikuussa ensisijaisesti Suomi.fi:hin
Viranomaisposti siirtyy verkkoon
Voiko Digi- ja väestötietovirasto siirtää vastuun asiakkaalle?
Suomi.fi syrjäyttää paperipostin
Kuva: pixabay